Kaupat ja kampaamot mokkiläiselle
Mitä pitää kaupasta ostaa kun kesämökille suuntaa ?
Toiset ajavat mökille supermarketin kautta, mutta joillekin kuuluu
ehdottomana perinteenä asiointi mökin läheisyydessä olevassa
kyläkaupassa. Molemmissa on toki puolensa. Isommasta kaupasta löytyy
laajempi valikoima grillattavaa ja lisukkeita, todennäköisesti myös
halvemmalla. Mutta aitoon mökkitunnelmaan pääsee helpommin kun käy
lähellä olevassa pienemmässä kaupassa ja ottaa mukaan vielä jotain
paikallista erikoisuutta, mitä ei isommasta liikkeestä löydä.
Monesti mökkireissuilla mennään kauppaan
lapsen kanssa joten siinä mielessä pienempi kauppa on parempi
valinta, sieltä pääsee nopeammin pois ennen kuin lapselta ja
aikuiselta menee hermot.
Moni nykyaikaan siirtynyt mökkeilijä myös ennakoi ruuhkat ja
aikataulut ja tilaa netistä
jo hyvissä ajoin kaiken tarvittavan mökkeilyä varten. Jopa ruuatkin
saa nykyään vaikka suoraan mökille joillain seuduilla.
Kauppojen lisäksi mökkiläinen tarvitsee erilaisia palveluita silloin
tällöin, esimerkiksi naisväen pitää aina välillä päästä
kampaamoon ja miehillekin tekee ihan hyvää käydä kesälomalla
parturissa. Olipa matkailija sitten ulkomailla tai kotimaassa niin
hiusten leikkuu aika ajoin on tarpeen, kuten www.therodeohand.com/page9.php.
Loman aikana hiukset kuitenkin kasvavat huomaamatta pitkiksi ja alkavat
näyttämään epäsiisteiltä. Vaikka onkin lomalla keskellä metsää
niin hiusten ei tarvitse välttämättä näyttää siltä, joten
käynti parturissa tai kampaamossa on välillä ihan paikallaan.
Kampaamoita kuitenkin löytyy joka puolelta Suomea, kuten Espoossa www.hiusateljeeninahable.com/.
Samoin miehet saavat kyllä hiuksensa leikattua kaikissa kunnissa ja
kaupungeissa, kyllä joka kylältä parturi löytyy.
Partureiden ja kampaajien historiaa: Suomessa ensimmäiset parturi-kampaamoiden edeltäjät löytyvät todennäköisesti eteläisen Suomen vanhimpien linnojen hoveista. Ruotsin vallan aikaan 1200-luvun lopulla valmistuivat Turun linna ja Hämeen linna. Ainakin 1320-luvulla Turun linnassa työskenteli parturi, joka tunsi myös lääkkeiden valmistusta.
1500-luvulta alkaen välskäri-parturit yleistyivät linnojen ja varuskuntien lisääntyessä. He tekivät sotaväen miesten hiusten leikkuun lisäksi siviileillekin monia kirurgisia toimenpiteitä.
1800-luvulla Suomeen syntyi satoja parturi-kampaamoliikkeitä, jotka keskittyivät hiusten hoitoon. Vuonna 1850 pelkästään Helsingissä oli 170 liikettä ammatinharjoittajaa. 1920-luvulla hiusalalle alkoi aiempaa runsaammin hakeutua naisia.
Nykyään terveyteen ja kauneuteen panostetaan jo huomattavia
rahasummia, aivan erilaista kuin muutama vuosikymmen sitten, lisää
aiheesta www.asq-0704.org/page11.php.
Ja tosiaan pelkkä kauneus ei yksinään riitä, eli kampaajan lisäksi
pitää käydä myös kuntosalilla ja muutenkin huolehtia
terveydestään.
|
|